Viskit

Viski on viljasta tislaamalla valmistettu väkevä alkoholijuoma. Viski on peräisin Britteinsaarilta; yleensä sen ajatellaan olevan kotoisin joko Skotlannista tai Irlannista. Viskit valmistetaan yleensä ohrasta, mutta esimerkiksi Amerikassa viskiä valmistetaan myös maissista ja rukiista. Maissista valmistettua viskiä kutsutaan bourboniksi. Tislaustavat aiheuttavat suurimmat erot viskeissä.
Viskit tislataan joko kolonnitislauslaitteessa tai pannutislauslaitteessa.

Skotlantilainen viski

Kaikista maailmalla myytävistä viskeistä lähes puolet on skotlantilaisia. Skotlantilainen mallasviski on valmistettu 100% ohrasta. Ohra puhdistetaan ja laitetaan muutamaksi päiväksi veteen likoamaan, liotessaan se alkaa itää ja imee samalla veden ominaismakua itseensä. Suurin osa Skotlannin viskeistä tuotetaan Ylämaan alueella, jonka tunnetuin viskialue on Speyside. Tämän alueen viskiä pidetäänpoikkeuksellisen runsaina, monivivahteisena juomana, jossa on eleganttia makeutta, kun taas Islayn saarella tehdyt viskit ovat voimakkaan turpeisia ja savuisia.

Mallasviski

Mallasviski on viski, joka tehdään kokonaan ohramaltaasta. Mallasviskiä valmistetaan pääasiassa Skotlannissa, mutta myös muissa maissa, kuten Irlannissa, Japanissa ja Kanadassa. Skottilainen mallasviski tislataan yleensä kahteen kertaa, irlantilainen taas kolmesti Eri tislaamojen mallasviskejä myös sekoitetaan; tällöin puhutaan Vatted Malt -viskeistä. Single Malt -viskin alalaji Single Cask sisältää sekoittamatonta, yhdestä tynnyristä peräisin olevaa mallasviskiä.

Blended viski

Suosituin viski on blended-viski, joka on kahden eri viskityypin (jyvä- ja mallasviskin) sekoitus. Suurin haaste blended viskin valmistuksessa on juuri sen oikean sekoituksen aikaansaaminen.
Tunnettuja sekoiteviskejä ovat mm. Cutty Sark, Johnnie Walker, Ballantines, Chivas Regal, Famous Grouse, Hankey & Bannister Skotlannista sekä Jameson, Paddy ja John Powers Irlannista.

Jyväviski

Jyväviskin valmistuksessa käytetään yleensä vehnää tai maissia yhdessä pienen mallastetun ohramäärän kanssa. Jyväviski valmistetaan tehokkaammilla ja moderneimmilla
menetelmillä kuin mallasviski ja sen maku on yleensä myös puhtaampi
ja neutraalimpi.

Irlantilainen viski

Irlantilaiset viskit ovat maultaan pehmeämpiä kuin skotlantilaiset. Tämä johtuu erilaisesta valmistustavasta. Irlantilaista viskiä tislataan yleensä kolmeen kertaan, kun Skotlannissa on tapana tislata vain kahdesti. Irlantilaista viskiä tarjoillaan kaikilla viskin tarjoiluun soveltuvilla tavoilla: sellaisenaan, vedellä, jäillä, soodalla, ginger alella tai colalla laimennettuna tai juomasekoituksissa.

Tunnettuja irlantilaisia viskejä:
Bushmill’s
Jameson
Paddy 

Amerikkalainen viski

Amerikkalaisia viskejä on kahta eri tyyppiä: bourbon ja corn-viski. Amerikkalainen viski valmistetaan käyneistä viljamäskeistä kolonnitislauksella. Tislatut viljaviinat kypsytetään tammiastioissa vähintään kaksi vuotta. Koska amerikkalaisessa viskissä käytetään ohramaltaan sijasta maissia, sitä ei voi kutsua viralliseksi mallasviskiksi. Käytetään etiketissä nimitystä Straight Whiskey.

Bourbon whiskey

Bourbon on tunnetuin amerikkalainen viskilaatu. Bourbon-viskin valmistus eroaa olennaisesti
esimerkiksi skotlantilaisten viskien tuotannosta. Bourbonille ei ole määritelty tarkkaa
tuotantoaluetta, vaan sitä voidaan valmistaa missä tahansa USAssa. Bourbonin valmistus
tapahtuu kuitenkin 95-prosenttisesti Kentuckyn alueella. Pääasiallisena viljalajina bourbonissa käytetään maissia. Bourbon on luonteeltaan kevyttä, tuoksuu makealta maissilta, eikä siinä ole savuisuutta. Parhaimmillaan bourbon on jäiden kanssa tarjoiltuna, ginger alella laimennettuna. Tunnetuimpia bourbon-viskejä ovat mm. maailman myydyin bourbon Jim Beam sekä tennesseeläinen mallasviski Jack Daniels.

Kanadalainen viski 

Kanadalainen viski valmistetaan kuten amerikkalainen viski, kolonnitislauksella. Se on kuitenkin valmistettava kokonaan, raaka-aineista lähtien, Kanadassa. Kanadalainen viski on kevyttä ja pehmeää eikä siinä ole savun makua. Kanadalainen viski kypsytetään tammiastioissa vähintään kolme vuotta. Kanadalaisviskeissä voi olla myös lisukkeita antamassa makua ja väriä, mikä ei ole sallittua irlantilais-, skotti- tai amerikkalaisviskeissä lainsäädännöllisistä syistä.