Väkevien alkoholien valmistustavat: Kolonni – ja pannutislaus
Väkevien alkoholien makueroihin vaikuttavat käytetty raaka- aine, kypsytysaika, kypsytysastian materiaali, onko tuote suodatettu, sekoitetaanko eri tislauseriä keskenään vai ei sekä maustetaanko juoma.
Väkeviä alkoholijuomia valmistetaan esimerkiksi maatalouden raaka-aineista – esim. vehnästä,
ohrasta, rukiista ja perunasta, agavekasvista, italialaisista rypäleenkuorimassasta tehdyistä tisleistä, maltaista, maissista tai kokojyväviljoista.
Väkevät alkoholijuomat valmistetaan tislaamalla. Tislaamisen tarvitaan hiivalla käynyt viini, mäski tai muu
hiivalla käynyt neste. Käynyt neste kuumennetaan, että se alkaa
höyrystyä. Höyrystynyt alkoholi
jäähdytetään ja jäähtyessään se tiivistyy uudelleen nesteeksi.
Väkevien alkoholien valmistukseen on kaksi eri tislaustapaa.
- Kolonni- ja pannutislaus.
Pannutislausmenetelmässä perusalkoholiliuos kuumennetaan,
jolloin alkoholi höryyntyy. Alkoholihöyry johdetaan ylijuoksuputken
kautta jäähdyttäjään, jossa se tiivistyy nesteeksi. Neste kerätään
tynnyreihin. Pannutislausmenetelmällä valmistetaan mm. konjakki, osa
armanjakeista, mallasviski, genever, osa rommeista ja osa
hedelmäviinoista.
Kolonnitislausmenetelmää käytettäessä alkoholipitoisuus
nousee korkeaksi ja useimmat makuaineet häviävät. Tuloksena on lähes
neutraali tuote. Nykyisin pystytään myös kolonnitislausmenetelmää
käyttämällä jättämään tuotteeseen haluttu makuainemäärä. Pääosa kaikista
väkevistä juomista valmistetaan tällä menetelmässä mm. vodka, gin,
viljaviski ja tietyt rommilaadut.
Tislaustavan valintaan vaikuttavat halutaanko juomasta neutraali, tumma tai aromikas.
Viinat
Maustamattomat viinat ovat värittömiä ja melko neutraalin makuisia puhtaan alkoholin ja veden sekoituksia. Pääraaka-aineita ovat ohra ja vehnä. Ne ovat kolonnitislattuja ja niitä valmistetaan ympäri maailmaa. Tarjoillaan ruokaryyppyinä jäähdytettynä jäädytetystä lasista ja juomasekoituksissa.
Maustetut viinat
Maustettujen viinojen mausteina käytetään angelikaa, anista, kuminaa, fenkolia, katajanmarjaa, korianteria ja myös hedelmillä ja marjoilla. Maustettuja viinoja ovat akvatiitit, anisviinat, ginit ja geneverit. Tarjoillaan juomasekoituksissa.
Maustetut vodkat
Maustettuja vodkia ovat mm. maustetut Finlandia vodkat.
Mausteina on käytetty limeä, kookosta, mustaherukkaa, mangoa,
vadelmaa, mandariinia, puolukkaa, sekä greippiä.
Tarjoillaan juomasekoituksissa.
Esimerkki Finlandia Martini
Ginit
Gini on peräisin Hollannista josta se levisi Englantiin. Giniä valmistetaan kolonnitislaamalla ruis-, ohra- ja mansikkatisleistä. Päämausteena on katajanmarja ja lisänä käytetään korianteria ja angelikaa. Ginejä käytetään yleensä juomasekoituksissa ja nautitaan virvoitusjuomilla laimennettuina.
Esimerkki. Gin Tonic
Akvaviitit
Akvatiitti valmistetaan neutraalista väkiviinasta ja maustetaan kuminalla. Akvatiittia käytetään viilennettynä ruokatyyppinä. Tyypillisimmin nautitaan jäkaappikylmänä snapsina laimentamattomana jäähdytetyistä laseista.
Anisviinat
Anisviinoja on värittömiä ja värillisiä. Aniksen maku saadaan anetolista, anisöljystä ja anistisleistä.
Tunnetuimmat anisviinat ovat ranskalainen Pernod ja kreikkalainen ouzo.
Grappa
Grappa on viinin puristusjäämistä tislattu italiainen viina.
Yleensä grappa valmistetaan viinin tekemisessä yli jäävistä viinirypäleen osista, pääosin viinirypäleen kuorista, mutta mukana on myös siemeniä ja muita rypäletertuissa olevia osia.
Grapassa kypsytysmerkinnöt vecchia tai invecchiata tarkoittavat vähintään 12 kuukauden tammitynnyrikypsytystä, kun taas riserva tai stravecchia vähintään 18 kuukauden tammitynnyrikypsytystä. Grappaa tarjoillaan aromien ja raikkauden korostamiseksi hieman viilennettynä grappalasista.
